EI VAIN RITAREILLE
Mielenkiintoni Pyöreän pöydän keskusteluihin (Round Table) heräsi,
kun luin Eastway2:n projektipäällikkö Riikka Dillströmin reissutiedotuksia
Pietariin. Riikka ja Kati Torniainen
ovat menossa marraskuulla Pietariin Suomi-talolle Pyöreän pöydän keskusteluun.
Pietarissa viimeviikolla osui käteeni The St. Petersburg Timesin numero, jossa
oli hyvä artikkeli menetelmästä. Menetelmä näkyy olevan käytössä eri aloilla
niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla ja hyvin suosittu Venäjällä.
Kuningas Arthurin ajoista on vierähtänyt vuosi jos toinenkin,
mutta hänen käyttämänsä Pyöreän pöydän menetelmä näyttää olevan nykyaikaa.
Legendan mukaan kuningas Arthur valitsi tämän menetelmän neuvostolleen jotta
yksikään ritareista ei vaikuttaisi muita tärkeämmältä. Menetelmää käytetään
tänä päivänä monilla aloilla, esimerkiksi projektimaailmassa. Pyöreän pöydän
menetelmä on luonteeltaan työpajoja strategisempi. Se voidaan toteuttaa ohjatuissa ryhmissä tai koota keskustelijat varta vasten keskustelua varten.
Keskeistä on idea tasavertaisesta osallistumisen
mahdollisuudesta eikä se onko pöytä todellakin pyöreä vai suorakaiteen
muotoinen. Yksi menetelmän suurimmista eduista on, että se tarjoaa hyvän mahdollisuuden
keskittää keskustelu järjestäjän toivoman aiheen ympärille. Tavoitteena on,
että keskustelun vetäjä saa tietyltä kohderyhmältä tietoa ja kokemuksia
valitusta aiheesta. Keskustelijat pääsevät kertomaan näkemyksistään ja kuulevat
muiden ajatuksia asioista.
Pyöreän pöydän menetelmää pidetään tehokkaana menetelmänä
rakennettaessa yhteistä ymmärrystä aiheesta. Keskustelu ei vie paljoa aikaa
eikä resursseja, mutta voi viedä asiaa tehokkaasti eteenpäin. Menetelmää voi käyttää myös pidempänä
keskustelujen sarjoina tai osana suurempaa teemakokonaisuutta.
Pyöreän pöydän keskusteluaihe
ja keskustelijat
Pyöreän pöydän keskustelun suunnittelu alkaa aiheen
muotoilulla – kuinka aihe alussa esitellään – ja jatkuu suunnittelemalla kuinka
tilaisuuden jälkeen huolehditaan asian etenemisestä (follow-up). Keskusteluun nostettavan aiheen on hyvä olla ajankohtainen
ja kiinnostaa mahdollisimman monia olematta kuitenkaan liian populistinen tosissaanotettavaksi.
Toinen tärkeä asia on osallistujien valinta. Heidän on hyvä olla alan
aisantuntijoita. Sopiva Pyöreässä pöydässä keskustelevien määrä on 4-8
henkilöä.
Pyöreän pöydän keskustelun
eteneminen
Pyöreän pöydän keskustelu on vuorovaikutteisista
keskustelumenetelmistä vähiten strukturoitu. Se vaatii kuitenkin jonkun vetäjäksi,
herättelemään keskustelua ja pitämään sen liikkeessä ja sovitussa aiheessa eikä
myöskään liikaa jonkun yksittäisen keskustelijan mielenkiinnon kohteessa. Vetäjä
pyrkii huolehtimaan siitä, että kaikki saavat puheenvuoron. Keskustelun vetäjän
on hyvä olla arvostettu aihealueen tuntija ja hieman showman. Keskusteluun virittymisessä tai sen aikana
voidaan tehdä toiminnallisia tehtäviä esim. tarralappuäänestyksiä. Keskustelun
vetäjä tai ”sihteeri” kirjaa ylös keskustelussa tulleita ajatuksia. Pöydässä on hyvä olla virvokkeita ja vapaamuotoistakin
seurustelua voi olla mukana.
Yleisö
Pyöreän pöydän keskustelu voidaan järjestää niin, että
tilaisuuteen osallistuvat vain keskustelijat. Keskustelutilaisuuteen voidaan
kutsua myös keskustelua seuraavaa yleisöä. Yleisö on hyvä kuitenkin pitää pienehkönä,
jotta liian suuri seuraajajoukko ei tyrehdytä keskustelua. Yleisöön voidaan
kutsua myös median edustajia.
Syntyisiköhän tästä ”lonkalta vedetystä” esimerkkikutsusta
mielenkiintoinen tilaisuus? Menisikö asia eteenpäin? Ketä sinä kutsuisit?
10.11.2013
Pyöreän pöydän keskustelu: ”Uuden EU-ohjelmakauden
antamat mahdollisuudet Esedun kehittämisessä”
Keskustelun tavoite:
tuoda esille ajankohtaista tietoa uuden ohjelmakauden keskeisistä teemoista ja
Esedun kehittämisen painopistealueista EU-tuella.
Keskusteluaiheet:
- Painopistealueet
- Esedun kehittämistarpeet
- Rahoitusmallit
Paikka: Hankepalvelut, Raviradantie 4-8.
Pyöreän pöydän keskustelu voidaan järjestää myös webinaarina
(webinar, lyhennys termistä Web-based seminar. Web conferencing).
Tällaisin ajatuksin työpöydän ääreltä, hiljaisesta talosta,
Eija-Riitta Ikonen
Projektipäällikkö
GATE-projekti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti