maanantai 29. heinäkuuta 2013

Pullonkorkista ammattihenkilöksi


Merja Ihanus-Hänninen
 
Moniosainen minäkuva - silta omaan ammattiin  
Taidekasvatus ammattiin opiskelevan motivaation ja yrittäjämäisen toiminnan tukena

 
Etelä-Savon ammattiopistossa nuoret ammattiin opiskelevat rakensivat taideteoksen, jonka päätähtinä he    itse olivat tulevina ammattilaisina. Kuvallista ilmaisua yksilöllisen, motivaatiota virittävän oppimisen menetelmänä ja yrittäjämäisen opiskeluotteen vahvistajana käytettiin keväällä 2013 Esedun atto-valinnaisopinnoissa. Itseään tulevina ammattilaisina pohti ja ilmaisi taidekasvatuksen keinoin 20 iältään 16-21 –vuotiasta nuorta ammatillisen koulutuksen eri aloilta. Työskentelyä ohjasi kuvataiteilija (amk) Merja Ihanus-Hänninen. Kokeilu oli osa Avoin ammattiopisto Etelä-Savo –hankkeen toimintaa. Samalla se oli Merjan pedagoginen kehittämistyö osana opettajaksi pätevöitymistä.

 
Pullonkorkista ammattihenkilöksi

Kierrätysmateriaalein toteutetussa taideteoksessa käytetty korkkinen pullonkorkki sai uuden elämän, kun se pääsi kuvallisen työstämisen jälkeen esittämään ammattilaista itseään pahvilaatikon kannella poseeraten. Työskentely alkoi, kun ammattiin opiskelija kuvasi nykyisen elämänsä miellekarttana piirroksin, lehtikuvin ja kirjoittamalla. Tämän jälkeen hän siirtyi pohtimaan ja kuvaamaan mielikuvia tulevasta ammatistaan ja asioista, joita hän tarvitsi saavuttaakseen ammatillisen tavoitteensa. Mielikuvat sekä tieto tulevasta ammatista ja niiden luova työstäminen toimivat siltana ja tarttumapintana tulevaisuudessa häämöttävään ammattiin.

 

Mikä motivoi ammattiin?

Opiskelijat etsivät työskentelyssään vastauksia, rakensivat sillan, oman lähtötilanteensa ja tulevaisuuden ammattinsa välille. Sillanylitykseen tarvittiin jokaisen yksilöllisiä positiivisia mielikuvia siitä, mitkä asiat motivoivat ja tukevat opinnoissa ja ammatillisen tavoitteen saavuttamisessa. Työskentelyn tueksi opettaja esitti myös laatimansa lyhytelokuvan, joka on katsottavissa osoitteessa http://youtu.be/zjkYn1vjOBo.

 

Mitä työskentely antoi?

Taideteoksen valmistuttua opiskelijat vastasivat opettajan laatimaan kyselyyn, jossa jokainen pääsi arvioimaan oman työskentelysuunnitelmansa toteutumista. Lisäksi opettaja keskusteli vielä jokaisen kanssa työskentelyprosessista: miten tehtävä mahdollisesti vaikutti tulevaan ammattikuvaan ja siihen liittyviin opintoihin.

Kokeilun perusteella voidaan sanoa, että taidekasvatus ja taiteellinen työskentely oman ammatillisuuden  hahmottamisessa, jäsentelyssä ja esiintuomisessa on helppo ja hyvä menetelmä. Se ei perustu valmiisiin ratkaisuihin eikä oikeisiin vastauksiin. Miellesillan tekeminen konkreettiseksi taiteen keinoin rakentaa samalla  myös myönteistä ammatillista mielikuvaa ja tukee oman ammatin opiskelua. Se voi olla matka ”yli kimaltelevan elämänvirran”, jolloin otetaan vastuuta omista opinnoista ja oman tulevaisuuden aktiivisesta rakentamisesta.

 

Kuvallinen työskentely on intensiivinen, koukuttava ja ryhmän sisäistä vuorovaikutusta edistävä keino työstää oman elämän asioita: aikataulut unohtuvat ja kaveriapua annetaan tässä työskentelyssä luontevasti. Oikeiden vastauksien sijasta voidaan yhdessä pohtien ideoida asioita, jotka vievät työskentelyä ja siten oman ammatillisen minäkuvan rakentamista eteenpäin. Työn loppuunsaattaminen onkin todennäköistä ja palkitsevaa.

 
Menetelmä soveltuu myös ohjaukseen ja opiskelijahuoltoon

 
Silta-menetelmää voisi käyttää opetuksen lisäksi myös ohjauksen tukena ja opiskelijahuollon työvälineenä erityisesti elämänhallinnan, motivaation ja tulevaisuuden jäsentämisessä. Atto-valinnaisena siihen voisi myös ohjata opiskelijoita, joiden opiskelumotivaatio ja/tai elämäntilanne lisää opintojen keskeyttämisriskiä. Työmenetelmä on valmis, materiaalit eivät tule kalliiksi ja työskentelyä on mahdollista soveltaa erilaisten käyttäjien tarpeisiin.   

 

Keskeiset lähteet:

 

http://www.yvi.fi/sanakirja/260-omaehtoinen-yrittajyys-self-orientedentrepreneurship-

spontaneous-entrepreneurship viitattu 1.4.2013

 Etelä-Savon koulutus Oy, Etelä-Savon ammattiopisto. Pedagoginen ohjelma

2012-2015. Teroprint Oy.

 Juurikkala J. 2008. Ilon pedagogiikka. Kohti nykyaikaista koulua, konstruktiivinen peruskoulun käyttöteoria. Tutkiva Opettaja, 1/2008.